tiistai 27. joulukuuta 2016

Joulua jälkijunassa

Joulu meni jo. Otin kuitenkin muutaman kuvan, että jäisi joku muisto siitä, miltä meillä näytti jouluna 2016. Jokainen joulu kun on ollut vähän erinäköinen.



Aika samankaltaiset on olleet ainekset joka jouluna. Sohva muuttuu harmaasta valkeaksi, verhoissa vilahtaa punaraitaa ja taljat on näkyvillä viimeistä myöten, sillä niitä minä rakastan. Aitoja ja keinotekoisia yhtälailla.




Kynttilöitä ei poltella lasten takia kuin iltaisin ja hetki jouluaattona päiväsaikaan. Valosarjoja sen sijaan on joka puolella. Useammassa lyhdyssä on myös paristotoiminen kynttilä, joissa monissa on kuuden tunnin ajastus, jolloin ne toimivat hämärän ajan illasta ja sammuvat itsekseen yöksi.



Nämä alakuvan pienet tuikkukipot, joita minulla on kolme, ovat vanhaa Perfect Homen mallistoa, ja niistä pidän hurjasti vuodesta toiseen. Ne taitavatkin olla lähes ympäri vuoden esillä. 



Hyasintti on voimakastuoksuinen, mutta lasipurkista tuoksu ei leviä niin tehokkaasti, ja minäkin vältyn päänsäryltä. Ovat ne kuitenkin joulukukista ykkössuosikkejani, etenkin valkoisina, joten pakko niitä on johonkin aina saada.




Nämä kynttilänjalat olin jo vähällä maalata kalkkimaalilla valkoiseksi niin, että punaista vilahtaisi vain vähän syvennyksistä, mutta en vielä raaskinutkaan. Tai ehtinyt. Mietintä jatkuu ensi joulun alle, joten punainen väri sai lisäaikaa.




Ehdotin muutama vuosi sitten siipalle tekokuusta, en sellaista halpiskuusta vaan kalliimpaa, lähes aidon näköistä, koska minusta on tosi ärsyttävää tehdä ensin kunnollinen siivous melkein hammasharjalla nurkkia kuuraten, ja seurata sitten, miten lattialla ajelehtii samantien kuusen neulasia pitkin poikin. Lisäksi perämetsästä haetut kuuset olivat meillä usein hentoja ja vaatimattomia, eivätkä ne ohuet oksat jaksaneet koristeitakaan roikkumatta kannatella.




Tekokuusi ei ollut edes vaihtoehto, kun perhe antoi tuomionsa, ja siihen oli mummelssonillakin tyytyminen. Siirryimme kuitenkin kasvatettuihin ostokuusiin, minkä jälkeen olen sietänyt neulasiakin huomattavasti paremmin, kun kuusi on sentään kaunis ja vankkaoksainen.





Tänä vuonna kokeilimme "perinteisten" kuusenkynttiilöiden tilalle 200 ledin tummajohtoista valosarjaa, ja se saattoi tulla meille jäädäkseen. Kauempaa katsottuna johtoja ei erota oksien lomasta lainkaan, ja kuusessa tuikkii ihanan monta pientä tähteä edellisten kuudentoista kynttilävalon sijaan. Suosittelen kokeilemaan!

Ps. älä ihmettele tekstin värejä, tämä merkillisen ärsyttävä bloggeri keksi värjätä osan tekstistä siniseksi, ja kun yritin mustamaalata sen osan, onnistui tämä neropatti hankkimaan kirjaimiin myös harmaata. Nyt mennään sitten kolmella värillä, eikä tilanne muutu vaikka tekisin mitä. Puuttuu enää punaiset kirjaimet.

5 kommenttia:

  1. Minulla sattui myös olemaan ylimääräisenä 240-ledin köynnös, blac friday ostoksia... Päätin laittaa sen kokeeksi kuuseen ja oli kyllä paras kokeilu ikinä! Meillä on ihan omasta metsästä haettu kuusi, mutta oli yllättävän tuuhea ja juuri oiken mallinen. Ja kun kuusessa on vielä paljon kirkkaita valoja -joita rakastan- on tämä kuusi kaunein mikä meillä on koskaan ollut. =) Luulen, että jäi meillekin jäädäkseen, jopa sai Miehen hiljaisen hyväksynnän, hän kun kyllä ilmoittaa, jos ei jostain pidä. Eikä oksat notku kynttilöiden painosta. Hiukan on ehkä ameriikan meininkiä, mutta kaunis se on!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minä sain vinkin työkaverilta ja kyllä tosiaan kannatti! Eei se liian amerikkalainen ole, kun koristeiden määrä pysyy hallinnassa. ;)

      Poista
  2. Ihana olohuone. Mistä tuo jalkalamppu on ostettu? :)

    VastaaPoista
  3. Minullakin 240 lampun valoköynnös jo 4 joulua. Kokeilumielellä aikoinaan laitoin ja olivatkin niin kauniit että muita en enää laittaisi omaan kuuseeni :)

    VastaaPoista

Blogi ilman lukijoiden kommentteja on kuin kaurapuuro ilman suolaa.